Kevät toi maalarin
Vihdoinkin kaikki seinä- ja kattopinnat alkaa olla sillä mallilla että maalaustöihin pääsee. Aloitin urakan lastenhuoneen katosta. Katossa oli siellä täällä nähtävissä vanhaa maalia, jonka väriin olimme kovasti ihastuneet. Tätä väriä lähdin sitten sekoittelemaan uusista maaleista. Koska huoneessa oli joskus ollut tulipalo, täytyi katto kuitenkin käsitellä ennen maalausta. Olin jo aikaisemmin talvella pessyt kattoa kidesoodalla, vaihtelevin tuloksin. Noki oli paikoin tiukassa ja kaikkea en saanut pesemällä pois. Ostin kattoa varten sellakkapohjaisen pohjusteen, jolle valmistaja antoi suuret lupaukset (pitäisi estää noen, nikotiinin ja vesivahinkojen läpäisyn), joten nyt sitten testataan täyttyvätkö myös meidän suuret odotukset.
Kuvassa vasemmalla on sellakkaprimerilla käsiteltyjä kattolautoja ja oikealla käsittelemättömiä, pohjuste muutti laudat hennon punertaviksi ja, no, sellakalla lakatun näköiseksi..
Tässä näkyy myös valkoisen kattomaalin alta sitä sinistä maalia, johon niin kovasti tykästyimme.
Hankin kattoa varten valmista pellavaöljymaalia, valkoista ja siniseksi sävytettyä. Kaupan sininen oli kuitenkin vähän turhan sinistä, joten sekoitin siihen lisää mustaa väripigmenttiä ja valkoista pellavaöljymaalia.
Lopulta löytyi meitä miellyttävä sinisen harmaa sävy, jolla katto sitten maalattiin. Maali oli oikein hyvin peittävää, joten maalasin katon vain kertaalleen.
Tässä katto työn alla. Lopuksi sävytin vielä listoja ja keskellä kulkevaa parrua varten pikkuisen tummemman sinisen maalin.
Ja tässä katto valmiina. Seuraavaksi sitten seinien pariin. Lastenhuoneen ikkunaseinään sekoitin itse munaöljytemperamaalin, jonka sävytin italianpunaisella ja valkoisella.
Valitettavasti minulla ei nyt tähän hätään ollut hyvää kuvaa seinästä, kamera vääristää värit. Munaöljytempera valikoitui myös muiden savirapattujen seinien maaliksi edullisuuden ja käyttömukavuuden vuoksi.
Toki seiniin olisi voinut tehdä esimerkiksi liimamaalin, mutta arastelin sen käyttöä, koska se on herkkä vedelle. Ja lapsi/koirataloudessahan tunnetusti roiskuu. Paljon. Ja kaikkea. Aika näyttää miten temperamaali kestää.
Kuvassa vasemmalla on sellakkaprimerilla käsiteltyjä kattolautoja ja oikealla käsittelemättömiä, pohjuste muutti laudat hennon punertaviksi ja, no, sellakalla lakatun näköiseksi..
Tässä näkyy myös valkoisen kattomaalin alta sitä sinistä maalia, johon niin kovasti tykästyimme.
Hankin kattoa varten valmista pellavaöljymaalia, valkoista ja siniseksi sävytettyä. Kaupan sininen oli kuitenkin vähän turhan sinistä, joten sekoitin siihen lisää mustaa väripigmenttiä ja valkoista pellavaöljymaalia.
Lopulta löytyi meitä miellyttävä sinisen harmaa sävy, jolla katto sitten maalattiin. Maali oli oikein hyvin peittävää, joten maalasin katon vain kertaalleen.
Tässä katto työn alla. Lopuksi sävytin vielä listoja ja keskellä kulkevaa parrua varten pikkuisen tummemman sinisen maalin.
Ja tässä katto valmiina. Seuraavaksi sitten seinien pariin. Lastenhuoneen ikkunaseinään sekoitin itse munaöljytemperamaalin, jonka sävytin italianpunaisella ja valkoisella.
Valitettavasti minulla ei nyt tähän hätään ollut hyvää kuvaa seinästä, kamera vääristää värit. Munaöljytempera valikoitui myös muiden savirapattujen seinien maaliksi edullisuuden ja käyttömukavuuden vuoksi.
Toki seiniin olisi voinut tehdä esimerkiksi liimamaalin, mutta arastelin sen käyttöä, koska se on herkkä vedelle. Ja lapsi/koirataloudessahan tunnetusti roiskuu. Paljon. Ja kaikkea. Aika näyttää miten temperamaali kestää.
Kommentit
Lähetä kommentti