Lattian kimpussa, osa 313
Nämä lattiahommat alkaa pikkuhiljaa maistua puulta, niin tuskallisen hidasta tuvan lattian hiominen on. Jos yhden työpäivän aikana saan hiottua kaksi neliötä lattiaa niin voin jo taputtaa itseäni selkään.
Mutta lähdetäänpä ihan alusta..
Ensin oli siis vanha kuhmurainen lankkulattia, josta kuumailmapuhaltimella irroitettiin muutama paksu maalikerros. Sitten lattia asennettiin takaisin paikoilleen. Aikaisemmin lattia oli lyöty kiinni sieltä täältä muutamalla julmalla naulalla, mutta me halusimme ruuvata sen paikoilleen tsiljoonalla ruuvilla, joiden peitoksi pitikin sitten tehdä tsiljoona puutappia.
Tämä oli vielä ihan kevyttä hommaa; loraus liimaa ruuvinreikään, tappi perään ja kops, ylimääräiset pois taltalla.
Seuraavana olikin sitten hikoilun vuoro. Kuumailmapuhaltimella maalia poistettaessa osa vanhasta lattiamaalista jäi tiukasti paikoilleen ja maalin hiominen oli ihan mahdotonta, hiekkapaperi oli heti tukossa. Ainoa keino oli siis rapsia maalia pois mekaanisesti.
Joissain muhkuraisimmissa kohdissa oikaisin hieman ja käytin käsihöylää, mutta muuten lattiaa käytiin läpi siklin kanssa neliösentti kerrallaan.
Sikli on siis tuo kuvassa näkyvä pellinpala, jolla maali kaavittiin irti lattiasta, taltalla tasoiteltiin ruuvinreikien peitoksi liimatut puutapit.
Tämän jälkeen lattiaa vasta kannatti alkaa hiomaan. Ihan kaikkea maalia lattiasta ei näinkään saatu irti, kolhujen ja naarmujen kohdilla maali oli uponnut syvälle puun pintaan. Mutta luotan siihen, että nekin maalinkikkarat katoavat ajan myötä, kunhan lapset ja koira moukaroivat aikansa lattiaa ja minä sitä kuuraan juuriharjan kanssa aina jouluksi ja juhannukseksi.
Hitaasti hyvä tulee (mutta järki sumenee), tavoitteena oli muuttaa tupaan jo monta kuukautta sitten. Nyt ollaan elokuussa ja lattiaa on vielä yksi kolmasosa hiomatta..
No, välillä täytyy tehdä jotain muutakin, ettei ihan tule pöhlöksi. Kesän alussa haimme Kälviältä Hyypän Höyläämöltä lattia- ja peitelistat tupaan. Heidän mallistostaan löytyi vanhan mallin mukaan tehtyjä leveitä koristelistoja. Tässä kuvassa on jo ehditty laittaa ikkunoiden peitelistat paikoilleen. Ne odottelevat vielä maaliaan.
Seuraavana välipalana haukataan palanen takakuistia, mutta siitä lisää ensi kerralla!
Mutta lähdetäänpä ihan alusta..
Ensin oli siis vanha kuhmurainen lankkulattia, josta kuumailmapuhaltimella irroitettiin muutama paksu maalikerros. Sitten lattia asennettiin takaisin paikoilleen. Aikaisemmin lattia oli lyöty kiinni sieltä täältä muutamalla julmalla naulalla, mutta me halusimme ruuvata sen paikoilleen tsiljoonalla ruuvilla, joiden peitoksi pitikin sitten tehdä tsiljoona puutappia.
Seuraavana olikin sitten hikoilun vuoro. Kuumailmapuhaltimella maalia poistettaessa osa vanhasta lattiamaalista jäi tiukasti paikoilleen ja maalin hiominen oli ihan mahdotonta, hiekkapaperi oli heti tukossa. Ainoa keino oli siis rapsia maalia pois mekaanisesti.
Joissain muhkuraisimmissa kohdissa oikaisin hieman ja käytin käsihöylää, mutta muuten lattiaa käytiin läpi siklin kanssa neliösentti kerrallaan.
Sikli on siis tuo kuvassa näkyvä pellinpala, jolla maali kaavittiin irti lattiasta, taltalla tasoiteltiin ruuvinreikien peitoksi liimatut puutapit.
Tämän jälkeen lattiaa vasta kannatti alkaa hiomaan. Ihan kaikkea maalia lattiasta ei näinkään saatu irti, kolhujen ja naarmujen kohdilla maali oli uponnut syvälle puun pintaan. Mutta luotan siihen, että nekin maalinkikkarat katoavat ajan myötä, kunhan lapset ja koira moukaroivat aikansa lattiaa ja minä sitä kuuraan juuriharjan kanssa aina jouluksi ja juhannukseksi.
No, välillä täytyy tehdä jotain muutakin, ettei ihan tule pöhlöksi. Kesän alussa haimme Kälviältä Hyypän Höyläämöltä lattia- ja peitelistat tupaan. Heidän mallistostaan löytyi vanhan mallin mukaan tehtyjä leveitä koristelistoja. Tässä kuvassa on jo ehditty laittaa ikkunoiden peitelistat paikoilleen. Ne odottelevat vielä maaliaan.
Seuraavana välipalana haukataan palanen takakuistia, mutta siitä lisää ensi kerralla!
Kommentit
Lähetä kommentti