Päiväni murmelina..
Tai siltä tässä on alkanut lähiaikoina tuntumaan kun tuo raksahomma toistaa samaa kaavaa.. taas ollaan uuden roopin kimpussa!
Mutta aloitetaanpas alusta. Eli ensin oli se eestuvan rooppi (eli julmettu monttu suomeksi). Sitten siihen tuli lattia, noin vaan!
Ensin tietenkin tehtiin koolaukset, pohjalaudoitus, paperoinnit, roudattiin sahanpurua, taas paperoitiin.. ja sitten siihen tuli se lattia.
Jos joku haluaa yksityiskohtaisemman selonteon rossipohjaisen lattian teosta, niin voi skrollailla blogia taaksepäin. Kaikkien huoneiden lattiat on tehty samalla kaavalla, joten kuvia ja tekstiä aiheesta löytyy kyllä.
Tässä kuvaa puolivalmiilta työmaalta, eli pohjalaudoituksen teko menossa. Laudoitus paperoidaan vielä ruskealla remonttipaperilla ennen purueristeen laittamista.
Eestuvan alkuperäinen lattia ei ollut säilynyt, mutta onneksi meillä oli tuvan vintillä tuvan vanhemmat lattialankut vielä tallessa ja ne riittivät niukin naukin kamarin lattiaan, vain viimeinen lattialankku jouduttiin etsimään muualta.
Ja ettei homma pääsisi unohtumaan, niin sitten koko prosessi tehdään uudestaan. Tällä kertaa eteisen välikaton eristäminen vuorossa.
Ja kun koolaus ja paperointi on tehty niin taas kutterinpurua täyteen. Aikaisemmin olemme käyttäneet vintillä eristeenä puhallettavaa ekovillaa, mutta kun tuota purua nyt sattui olemaan, niin käytettiin sitä sitten. Nyt voimme vertailla onko näillä eristeillä eroa.
Ja sitten kaikki teletapit voikin taas hihkua että uudestaan!
Eli purkuhommiin ja roopin kaivuuseen.. toivon mukaan viimeistä kertaa! Eteinen on vielä käymättä läpi mutta ei kauaa! Lapio ei ole vielä suuren suuri mutta sopii hyvin styrox-purun lapioimiseen. Tätä inhokki-ainetta on joku keksinyt laittaa eteisen lattian alle, lämmöneristäminen mielessä. Sieltä rotat ja tuuli ovat ystävällisesti levittäneet sitä ympäri talon alapohjaa ja olemme törmänneet tähän styrox-puruun ihan kaikkialla kun olemme lattioita repineet auki. Vihdoinkin siitä pääsee kokonaan eroon!
Sitten on hyvä vaihtaa järeämpään lapioon ja aloittaa se roopin kaivuu. Ulkona paukkuu tällä hetkellä -17 asteen pakkanen mutta lapion varressa tarkenee kummasti.Vaikka minun työni tuntuu tässä toistavan samaa kaavaa huoneesta toiseen, niin on täällä tehty jotain ihan uuttakin, nimittäin leivinuunia. Tuvassa savupiipun nurkka on kerännyt roinaa pari vuotta, mutta joulun pyhinä se tyhjättiin ja Kristian aloitti uunin muurauksen. Tästä se lähtee!
Kommentit
Lähetä kommentti